Täällä sitä ollaan, lämpimässä tai ehkä jopa kuumassa Keniassa. Lämpömittari näyttää tällä hetkellä 26 astetta lämmintä ja alkaa olla jo melko pimeää. Päivällä tietysti on sitäkin lämpimämpi ja hiostavampi.
Matkamme sujui hyvin. Lennot olivat aikatauluissaan ja matkatavaratkin saapuivat samoilla lennoilla. Maanantaina olimme noin klo 21 Nairobissa, jossa lentokentällä aikaa kului ehkä tunnin verran papereiden ja matkatavaroiden tarkistuksissa. Olimme etukäteen hiukan pelänneet, miten saisimme luotettavan taksin, joka veisi meidät hotellillemme. Oli ihanaa huomata, että tämäkin asia oli Taivaan Isän käsissä. Saimme taksikuskiksemme mukavan nuoren miehen Johnin, joka kuljetti meidät turvallisesti hotelliimme pimeässä Nairobissa. John kertoi, että näemme nyt kaksi vallan erilaista Nairobia, koska pimeällä Nairobi on melko hiljainen. Ja yllätyshän se olikin kun aamulla heräsimme hotelli Hiltonissa ja katsoimme kadulle. Katu oli täynnä autoja, ihmisiä, polkupyöriä ja vaikka mitä. (Hilton on muuten viiden tähden hotelli, joten vallan kummallinen valinta opiskelijabudjetille. Olimme kuitenkin Marin kanssa päättäneet, että kerran elämässään kai voi nukkua hienosti. No, eipä se Hilton nyt mikään kovin erityinen ollut, mutta emme me myöskään mitään ko. hotellista maksaneet. Outoa. Meillä on kuitti maksusta heinäkuulta, mutta summaa ei ole koskaan veloitettu.) Luottokuskimme John tuli hakemaan meitä lentokentälle yhden jälkeen. En ole milloinkaan pelännyt auton kyydissä niin paljon kuin silloin Nairobin ruuhkassa. Mutta selvisimme. Kiitos, Isälle, varjeluksesta!
Kisumuun saavuimme siis tiistaina klo 18.00. Lentokentällä meitä ei suinkaan ollut ensimmäisenä vastassa harjoitteluohjaajamme Tuula, vaan yli-innokkaat kenialaiset, jotka heiluttivat minkä jaksoivat meille mzunguille eli valkoihoisille. Tuula tuli kuitenkin pian ja ajoimme suoraan kotiimme Milimaniin. Meillä on aivan ihastuttava koti ja mielettömän upea piha, joka on melkein kuin jostain luontodokumentista. Meitä ja kotiamme vartioi sekä pihamies Charles että ihanat koirat Salli ja Kallu. Koirat ovat luonteeltaan aivan kuin minä ja Mari. :D
Näiden päivien aikana olemme saaneet kokea ja nähdä vaikka mitä. Olemme muun muassa saunoneet, tappaneet hämähäkkejä, paistaneet lettuja, istuneet maahanmuuttovirastossa useita tunteja, tutustuneet ihaniin kenialaisiin ja ajelleet ympäri kaupunkia. Tänään meidän oli tarkoitus käydä `moikkaamassa piispaa`, mutta piispa ei ollut paikalla. Palaamme asiaan myöhemmin uudelleen.
Huomenna lähdemme koko päivän reissulle Ugandan rajalle. Viemme orpolapsille ja heidän sijoitusperheilleen huopia. Siellä meidän on myös Marin kanssa tarkoitus pitää ensimmäinen raamattuopetus englanniksi, jota sitten tulkataan ainakin swahiliksi.
Nyt lähdemmekin valmistelemaan opetusta. Toivottavasti sen jälkeen pääsee enemmän tai vähemmän kylmään suihkuun ja vihdoin sitten myös nukkumaan. Nukkuminen onkin varsinainen taitolaji täällä. Häiriötekijöitä ovat muun muassa kuumuus, heinäsirkkojen valtavan kova siritys, kukon kieunta ja koirien haukunta. Jos näiltä kaikilta häiriötekijöiltä saa nukuttua, niin viimeistään klo 4.30 herää moskeijan rukouskutsuun. Ei kauheen kivaa! Väsymyksestä huolimatta olen varsin onnellinen täällä!
Niin, ja se osoite vielä, kun jokunen on sitä tiedustellut eli posti tulee perille (kai) kun kirjoittaa kuoreen: Anu Melkkala, P.O.Box 1203, 40100 Kisumu, Kenya.
Palailen taas, kun sähköt toimii ja on aikaa kirjoittaa. Olette rakkaita!
Matkamme sujui hyvin. Lennot olivat aikatauluissaan ja matkatavaratkin saapuivat samoilla lennoilla. Maanantaina olimme noin klo 21 Nairobissa, jossa lentokentällä aikaa kului ehkä tunnin verran papereiden ja matkatavaroiden tarkistuksissa. Olimme etukäteen hiukan pelänneet, miten saisimme luotettavan taksin, joka veisi meidät hotellillemme. Oli ihanaa huomata, että tämäkin asia oli Taivaan Isän käsissä. Saimme taksikuskiksemme mukavan nuoren miehen Johnin, joka kuljetti meidät turvallisesti hotelliimme pimeässä Nairobissa. John kertoi, että näemme nyt kaksi vallan erilaista Nairobia, koska pimeällä Nairobi on melko hiljainen. Ja yllätyshän se olikin kun aamulla heräsimme hotelli Hiltonissa ja katsoimme kadulle. Katu oli täynnä autoja, ihmisiä, polkupyöriä ja vaikka mitä. (Hilton on muuten viiden tähden hotelli, joten vallan kummallinen valinta opiskelijabudjetille. Olimme kuitenkin Marin kanssa päättäneet, että kerran elämässään kai voi nukkua hienosti. No, eipä se Hilton nyt mikään kovin erityinen ollut, mutta emme me myöskään mitään ko. hotellista maksaneet. Outoa. Meillä on kuitti maksusta heinäkuulta, mutta summaa ei ole koskaan veloitettu.) Luottokuskimme John tuli hakemaan meitä lentokentälle yhden jälkeen. En ole milloinkaan pelännyt auton kyydissä niin paljon kuin silloin Nairobin ruuhkassa. Mutta selvisimme. Kiitos, Isälle, varjeluksesta!
Kisumuun saavuimme siis tiistaina klo 18.00. Lentokentällä meitä ei suinkaan ollut ensimmäisenä vastassa harjoitteluohjaajamme Tuula, vaan yli-innokkaat kenialaiset, jotka heiluttivat minkä jaksoivat meille mzunguille eli valkoihoisille. Tuula tuli kuitenkin pian ja ajoimme suoraan kotiimme Milimaniin. Meillä on aivan ihastuttava koti ja mielettömän upea piha, joka on melkein kuin jostain luontodokumentista. Meitä ja kotiamme vartioi sekä pihamies Charles että ihanat koirat Salli ja Kallu. Koirat ovat luonteeltaan aivan kuin minä ja Mari. :D
Näiden päivien aikana olemme saaneet kokea ja nähdä vaikka mitä. Olemme muun muassa saunoneet, tappaneet hämähäkkejä, paistaneet lettuja, istuneet maahanmuuttovirastossa useita tunteja, tutustuneet ihaniin kenialaisiin ja ajelleet ympäri kaupunkia. Tänään meidän oli tarkoitus käydä `moikkaamassa piispaa`, mutta piispa ei ollut paikalla. Palaamme asiaan myöhemmin uudelleen.
Huomenna lähdemme koko päivän reissulle Ugandan rajalle. Viemme orpolapsille ja heidän sijoitusperheilleen huopia. Siellä meidän on myös Marin kanssa tarkoitus pitää ensimmäinen raamattuopetus englanniksi, jota sitten tulkataan ainakin swahiliksi.
Nyt lähdemmekin valmistelemaan opetusta. Toivottavasti sen jälkeen pääsee enemmän tai vähemmän kylmään suihkuun ja vihdoin sitten myös nukkumaan. Nukkuminen onkin varsinainen taitolaji täällä. Häiriötekijöitä ovat muun muassa kuumuus, heinäsirkkojen valtavan kova siritys, kukon kieunta ja koirien haukunta. Jos näiltä kaikilta häiriötekijöiltä saa nukuttua, niin viimeistään klo 4.30 herää moskeijan rukouskutsuun. Ei kauheen kivaa! Väsymyksestä huolimatta olen varsin onnellinen täällä!
Niin, ja se osoite vielä, kun jokunen on sitä tiedustellut eli posti tulee perille (kai) kun kirjoittaa kuoreen: Anu Melkkala, P.O.Box 1203, 40100 Kisumu, Kenya.
Palailen taas, kun sähköt toimii ja on aikaa kirjoittaa. Olette rakkaita!
6 kommenttia:
oih, kuulostaapa jännältä. Kiva, että teillä on mennyt matka hyvin ja olette päässeet turvallisesti perille! Mua on vähän jännittänyt sun puolesta... :) Haleja.
Oikein antoisaa Kenian aikaa! :)
Minä palasin ke-iltana Unkarista ja nyt pitäisi alkaa miettimään pakkausjuttuja, kun huomenaamulla lähtee lento ensin Frankfurtiin ja sieltä illalla Windhoekiin. Lämpötilat näyttävät olevan määränpäässä pohjois-Namibiassa nyt n. 40 asteen tienoilla, joten luulisi sielläkin tarkenevan ;)
Mullakin on blogi osoitteessa www.afrikanauringonalla.blogspot.com, jos haluat joskus vilkaista kuulumisia Afrikan toiselta reunalta!
ihanaa, että olette päässeet Marin kaa perille onnellisesti. mielenkiintoista teillä sielä näyttää olevan. :) täällä suomessa on saatu nauttia ihanasta aurinkoisesta syysäästä. ja tänään sitte mulla alkaakin harjoittelu... siunausta ja varjelusta sinne teille molemmille! :)
haha :D toi kaikki kuulostaa NIIN tutulta :D meilläkin on täällä lähellä luotto-moskeija joka ilmoitaa itsestä aina säännöllisin väliajoin ulisemalla äänekkäänsti! :D Ja kyllä, sähkökatkokset, vahtikoirat, sirkkojen siritys ja lämpö on myös meille tuttuja juttuja :) Ei muuta kun keep it real sisters! ;) Pidetään yhteyttä ja nautitaan Afrikasta!!!! :) Ootte rakkaita ja rukouksissamme! :)
onksiellä rukouskutsu!? voi anu, en paljon haluis kanssa olla siellä!!!! kerro paljon kaikkea lisää!
Juu, taalla Intiassakin ne ulisee moskeijassa. Etenkin neljalta yolla. Argh. Ihanaa kuulla teista! Voikaa hyvin!
teiju
Lähetä kommentti